Tuo Johanneksen evankeliumin lause oli Hulda-mummini hautajaisohjelman kannessa. Jeesuksen sanat: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.” (Joh.11:25-26)

Jokainen meistä lähtee kerran tästä ajasta. Mutta miten voimme olla varmoja kohtalostamme sen jälkeen? Haluammeko todella ylittää rajan ilman Jeesusta? Häntä, jonka hauta on tyhjä, kun muiden uskontojen perustajat lepäävät kuolleina haudoissaan? Hulda-mummi lähti täältä uskossa Jeesukseen. Huolimatta vaikeasta sairaudesta hänen viimeiset päivänsä olivat täynnä valoa ja riemua perillepääsystä. Kuolema ei ollut hänelle pelottava vieras, vaan kotimatka.

Hulda-mummi ei ollut mikään nöyrä ja vaatimaton luonne, kuten en minäkään. Piti oppia nöyrtymään Jumalan edessä, joskus kovienkin kokemusten kautta. Mummin perusarvot olivat koti, uskonto ja isänmaa sekä työn ja ahkeruuden kunnoittaminen. Niin kauan kuin Suomen kansa pitää niistä kiinni, rakentuu valtakunta kestävälle pohjalle.