Isoukkini Akseli Huttusen sisar, postivirkailija Kaisa (Kaisu) Matilda Huttunen menehtyi keuhkotautiin talvella 1938, vain 26-vuotiaana. Löysin hänen muistokirjoituksensa Rovaniemi-lehdestä, ja julkaistakoon se tässä. Jeesuksen ansioiden tähden, hänellekin aurinko paistaa yön jälkeen.

---

Rovaniemi 25.1.1938

Kaisu Huttunen
in memoriam

Motto: On ihanaa, kun aurinkoinen paistaa ja jälkeen myrskysään taas hymyileepi.

Kuinka kuvastaakaan tämä Pikku-Kaisun lempilaulu hänen omaa valoisaa luonnettaan, olemustaan, jonka hän näissä säkeissä jätti muistoksi ystävilleen. Kaisu oli todellinen päivänsäde, joka toi iloa ja lämpöä ympäristöönsäkin jo koulussa, työpaikassaan ja vihdoin parantolassa. Missä ikinä hän surevan näki, hän ei epäröinyt lausua ystävällistä sanaa. Valittamatta ja kärsivällisesti hän kesti oman kovan koetuksensa. Vielä uudenvuodenpäivänä käydessämme Kaisua tervehtimässä hän iloisena vastaanotti onnellisen uuden vuoden toivotuksemme.

Onnellinen siitä tulikin, sen Pikku-Kaisu kyllä ymmärsi tahtomatta sanallakaan kajota tapahtuvaan. Ei hän halunnut tuottaa kyyneliä kenellekään.

Ken Sua kaipaa, kun päivä laskee,

käy yöhyt, pimeää maan, taivaan peittää.

Kun päivä illoin viime säteen heittää,

on ihanaa, kun aurinkoinen paistaa.

Hautajaispäivänäsi 23.1.-38


E. ja A.