Lämmin kiitos kaikille minua äänestäneille!

Mieltäni lämmittää todella paljon, että 68 kotiseutuni ihmistä luotti minuun niin paljon, että antoi ainokaisen äänensä minulle. Myös äitini tuli valituksi. Yhteensä saimme 157 ääntä, eli enemmän kuin vaikkapa isä ja tytär Pikkarainen, äiti ja poika Latvakoski tai mies ja vaimo Pääkkö. Oli kuitenkin vähän riskipeliä lähteä molemmat ehdolle. Pelkäsin, että ehdokkuuteni hajottaa ääniämme niin, että kumpikaan meistä ei pääse läpi, joten olen todella tyytyväinen asiantilaan. Emme kiertäneet talosta toiseen, emme käyttäneet ihmisiä äänestämässä, mainostimme kyllä runsaasti lehdissä. Oma tilanteeni oli sikälikin hankala, että kotikylästäni Levärannalta oli ehdokkaana Timo ja Virpi Kyyhkynen ja listoilla oli myös levärantalaislähtöinen sukulaistätini Kaarina Soppela. Pohdin, mahtaako kaikille riittää ääniä. Mutta riittipä vain kaikille, olen tosi iloinen.

Keskusta hävisi valtakunnallisesti ja myös Kemijärvellä. Syitä on monia, ne on perusteellisesti syytä selvittää. En pidä tilannetta kuitenkaan Kemijärvellä lainkaan katastrofina. Kannoimme enemmistöasemassa vastuuta kolmen valtuustokauden ajan. Sellutehtaan loppuminen pantiin syyksemme ja myös omista riveistä haukuttiin jatkuvasti keskustalaista hallitusta. Tämä hajotti rivejä ja se näkyy vaalituloksessa. Olemme edelleen suurin puolue.

Myönnän, että olen pahoillani vasemmistolaisten menestyksestä Kemijärvellä. Muualla Suomessa kommunistien perilliset alkavat kadota olemattomiin, mutta meillä punainen tähti loistaa. Mutta siihenkin on syynsä. Toivon, että vaalien voittajat lunastavat suuret lupauksensa.

Kansanvalta on puhunut ja pulinat pois!